Suomen poliittinen ja taloudellinen johto ajoi F-35-hävittäjähanketta siten, ettei lopputulos ollut maan etu. Päätös sitoa Suomen ilmavoimat täysin yhdysvaltalaiseen järjestelmään on käytännössä ase sitoa kaikki munat samaan koriin ja tehostaa riippuvuuttamme USA:an. Nyt olemme tilanteessa, jossa tärkeimmät liittolaisvaltamme joutuvat etsimään puolustusratkaisuja ilman Yhdysvaltojen ohjausta – ja Yhdysvallat on osoittautunut entistä ennalta arvaamattomammaksi poliittiseksi toimijaksi. Vapaasti asetetusta «miinasta» kertoo esimerkiksi se, että Euroopan johtajat jo ennakoivat tarpeensa itsenäisemmälle puolustukselle samaan aikaan, kun Suomen lentotukikohtia lähdetään rakentamaan Lockheed Martinin termeillä.
Kattavien tutkimusten ja raporttien valossa F-35-ohjelmassa on ilmentynyt lukuisia ongelmia ja ennakoimattomia kustannuksia. Seuraavassa on koottuna keskeisiä löydöksiä:
Hinta- ja toimitusviiveet: F-35-ohjelman laajennusvaiheen Block 4 -päivitykset ovat pahasti aikataulusta jäljessä. GAO:n ja puolustusministeriön tarkastusten mukaan Block 4 –ohjelman alun perin vuoteen 2026 ajoitettu toimitus on siirtynyt vuoteen 2031. Lisäksi ohjelman kokonaishankintakustannukset ovat paisuneet miljardiluokkaan yli budjetoitujen – elinkaarikustannusten ennustetaan nousevan yli 2 biljoonaan dollariin.
Tekniset ongelmat: F-35-kojetta vaivaavat vakavat käyttöönottokysymykset. Pentagonin huipputestaaja raportoi, että uudistukseen liittynyt TR‑3‑ohjelmistopäivitys on toistuvasti viivästynyt, eikä ohjelma voi toteuttaa kaikkia tietojärjestelmien korjauksia samanaikaisesti. Viimeksi F-35-mallien luotettavuus kärsi siitä, että maaliskuussa 2023 toimitetut 110 lentokonetta luovutettiin myöhässä juuri TR-3-viivästysten takia. Kokonaisuutena hävittäjän Moottori‑ongelmatkin ovat merkittäviä: Iso-Britannian ilmavoimat raportoi Pratt & Whitney F135 -moottorin ylikuumenemista ja siihen liittyviä huoltovälien venymistä, mikä on johtanut moottorivajeeseen.
Korkeat elinkaarikustannukset: Yhdysvaltain tilastot kertovat selvästi, että F-35 on Yhdysvaltain kallein asehanke kautta aikojen. Ohjelma maksoi alkuinvestoinnit ja 630 koneen tuotannon jo yli 485 miljardia dollaria (2023). Käyttö- ja ylläpitokustannukset ovat myös paisuneet vauhdilla; GAO:n arvion mukaan niiden määrä yli kaksinkertaistui viidessä vuodessa (1,1→1,58 biljoonaan dollariin). Yhdessä tämä merkitsee satojen miljardien sitoutumista – varsin korkeaa hintalappua entistä pienemmällä konekannalla kuin alun perin suunniteltiin.
Lockheed Martinin väärinkäytökset: F-35-valmistaja Lockheed Martin on myös joutunut kärjistymään syytösten ja sovintojen alle. Helmikuussa 2025 yhtiö maksoi 29,74 miljoonan dollarin sovintosakon korruptiovalvonnan väitteistä väärän hinnoittelun vuoksi F-35-tilauksissa. Tämä on vain viimeisin esimerkki siitä, että ohjelman johdossa on ollut taloudellista harmaan alueen toimintaa.
Eurooppalaisten vaihtoehtojen sivuuttaminen: Suomi etsi kilpailutuksessa modernia hävittäjää myös Euroopasta (ruotsalainen Saab JAS 39 Gripen, ranskalainen Dassault Rafale, eurooppalainen Eurofighter), mutta näitä ei lopulta otettu tosissaan. Esimerkiksi Gripen-ohjelma on muun muassa Ruotsissa kiinnittänyt huomiota siihen, että sen koneissa käytetään yhä amerikkalaisteknologiaa – se ei poista riippuvuutta lännen ekosysteemeistä. Käytännössä Euroopan vaihtoehdot jäivät Suomessa taka-alalle tekniikkaa ja suorituskykyä suurempien poliittisten ja taloudellisten verkostojen ehdoilla.
Lobbausverkostot: Suomalaisten yritysten ja poliitikkojen välissä on toiminut merkittäväkin lobbausverkosto F-35:n puolesta. Kotimaisista toimijoista mm. puolustusyritys Patria on allekirjoittanut Lockheed Martinin kanssa F-35-ohjelman teollisen yhteistyön puitesopimuksen ja valmistelee jojämsäläisessä tehtaassaan eturunkoja hävittäjiin. On huomionarvoista, että sekä Patria että toinen F-35-konsortioon osallistuva yritys Insta ovat olleet aiemmin mukana puolustushankkeissa, joissa on epäilty korruptiota (esim. Patria Suomen panssarikaupassa ja Insta puolustusvoimien IT-hankinnoissa). Tämä synnyttää huolta siitä, miten neutraali ja läpinäkyvä HX-kilpailu todella oli.
Geopoliittinen tilanne 2024–2026
Kansainvälinen ympäristö on muuttumassa radikaalisti samaan aikaan, kun Suomi on omalla päätöksellään solminut itsensä Yhdysvaltojen suojiin. Uuden Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin paluu näyttää vakiinnuttaneen eristäytymispolitiikan ja liittolaisten kyseenalaistamisen. Trump on mm. ilmoittanut, että Grönlannin omistajuus kuuluu Yhdysvalloille (“Greenland must be ours”) ja esittänyt avoimesti, että liittoutuneiden NATO-panostuksia on kiristettävä – muutoin USA voi perääntyä sopimuksista. Hänen linjauksensa ovat aiheuttaneet hämmennystä Euroopassa; esimerkiksi Tanskan pääministeri varoitti, että USA:n uhkaileminen voisi johtaa koko NATO-liiton romahtamiseen. Puolustusministeri Rasmussen toteaa, ettei liittolaisten korkeat puolustuspanostukset riitä, jos USA sysää suvereniteettikysymyksiä päivänpolitiikkaan.
Samalla Euroopassa korostetaan yhä voimakkaammin strategista autonomiaa. Uusi Saksan liittokansleri Friedrich Merz julisti heti vaalivoittonsa jälkeen, että eurooppalaisten tulee pyrkiä “riippumattomuuteen Yhdysvalloista” ja varoitti, ettei Yhdysvaltojen nykyinen hallinto “välitä paljoakaan Euroopan kohtalosta”. Myös Ranskan presidentti Emmanuel Macron näkee tilanteen historiallisen kriittisenä ja puhuu nyt ennennäkemättömän tiiviistä Ranska-Saksa-yhteistyöstä puolustuksessa. Tässä valossa Suomen asema vaikuttaa ristiriitaiselta: valitsimme erittäin USA-sidonnaisen järjestelmän, vaikka naapurimaat pyrkivät monin tavoin hajauttamaan puolustusratkaisujaan ja vähentämään yksiäänistä riippuvuutta yhdestä suurvallasta.
Johtopäätökset
F-35-hävittäjien hankinta osoittautuu geopoliittiseksi virheeksi, joka kahlitsee Suomen liikkumatilan yhä arvaamattomammassa maailmassa. Suomi on nyt sitonut kaikki munansa samaan koriin – Yhdysvaltojen tarjoamaan häivehävittäjään – samalla kun USA:n poliittinen ilmapiiri on äärimmäisen epävarma. Ratkaisun takana olleiden poliitikkojen, kenraalien ja suuryritysten on kannettava vastuunsa: tämä strategisesti lyhytnäköinen hanke löi Suomen puolustuksen arkkuun naulan, jossa arvaamattomin arkunkantaja on Washingtonissa.
Lähdeluettelo
U.S. Government Accountability Office: F-35 Sustainment: Costs Continue to Rise While Use and Availability Have Decreased. Washington 2024.
Stephen Losey (Defense News), “Pentagon cuts back F-35 upgrades to slow schedule slips: Auditors” (3.9.2025).
Audrey Decker (Defense One), “The F-35 program’s software development isn’t getting any better, Pentagon report finds” (4.2.2025).
Philip Ewing (Breaking Defense), “F-35 Block 4 upgrade delayed until at least 2031: GAO” (30.9.2025).
SWI swissinfo.ch, “Switzerland to buy fewer F-35 fighter jets” (12.12.2025); “Renewed controversy in Switzerland over US fighter jets – explained”.
U.S. Department of Justice, Press Release (6.2.2025), “Lockheed Martin Corporation Agrees to Settle False Claims Act Allegations of Defective Pricing”.
Patrick Tucker (Defense One), “European allies dispatch military reinforcements to Greenland” (14.1.2026).
Anna Wieslander (Atlantic Council), “Trump’s quest for Greenland could be NATO’s darkest hour” (7.1.2026).
Patrick Wintour (The Guardian), “Merz strikes urgent tone in calling for more European independence from US” (24.2.2025).
