Yhdysvaltain uusi laivastostrategia herättää kysymyksiä suurvaltasuhteissa samalla, kun Ukrainan sodanjohto kokee merkittävimmän myllerryksensä vuosiin. Tiedustelupalveluiden rooli korostuu niin Itämeren kaapelisabotaaseissa kuin Venäjän energiainfrastruktuurin lamauttamisessa.
Trumpin "uusi taistelulaiva" – Paluu menneisyyteen vai teknologinen harppaus?
Yhdysvaltain puolustuspolitiikassa on nähty radikaali avaus presidentti Donald Trumpin hallinnon esitellessä konseptin uudesta, massiivisesta pintataistelualuksesta. Hanke, jota on epävirallisesti kutsuttu "Trump-luokaksi", tavoittelee noin 35 000 tonnin uppoumaa – mikä tekee siitä yli kolme kertaa nykyisiä risteilijöitä suuremman.
Analyytikot kuvaavat alusta "komentokeskuksen ja asealustan hybridiksi". Suunnitelmien mukaan alus varustettaisiin 128:lla VLS-ohjussiilolla (Vertical Launch System), SPY-6-tutkajärjestelmällä sekä SEWIP Block III -elektronisen sodankäynnin järjestelmillä. Merkittävin teknologinen uutuus olisivat 300–600 kilowatin laseraseet, jotka on tarkoitettu torjumaan droneparvia ja ohjuksia.
Hanke on kuitenkin jakanut asiantuntijat. Vaikka alus toisi merelle valtavan tulivoiman ja toimisi miehittämättömien järjestelmien emälaivana, kriitikot varoittavat sen olevan "liian suuri epäonnistumaan". Kiina ja Venäjä ovat ottaneet uutisen vastaan tyytyväisinä; ne näkevät jättiläismäisen aluksen tarjoavan houkuttelevan maalin niiden kehittyneille pitkän kantaman ohjuksille ja sukellusveneille. Yhden kalliin aluksen upottaminen olisi strategisesti ja propagandistisesti helpompaa kuin hajautetun laivaston tuhoaminen.
Samaan aikaan Yhdysvaltain laivasto on vastaanottanut USS Ted Stevensin (DDG 128), joka on uusin Flight III -sarjan Arleigh Burke -luokan hävittäjä. Alus on varustettu uudella AN/SPY-6-tutkalla, joka parantaa merkittävästi laivaston kykyä torjua ballistisia ohjuksia ja valvoa ilmatilaa monimutkaisessa häirintäympäristössä.
Kiovan valtapiirin uusjako: Tiedustelupäälliköstä presidentin oikeaksi kädeksi
Ukrainan poliittisessa johdossa on tapahtunut merkittävä muutos. Kenraaliluutnantti Kyrylo Budanov, joka on tullut tunnetuksi Ukrainan sotilastiedustelun (GUR) aggressiivisista operaatioista, on nimitetty presidentinkanslian päälliköksi. Hän korvaa tehtävässä Andriy Yermakin, joka joutui eroamaan marraskuussa 2025 Energoatomiin liittyvän laajan korruptioskandaalin vuoksi.
Budanovin siirtyminen tiedustelusta poliittisen vallan ytimeen signaloi presidentti Zelenskyin hallinnon prioriteetteja. Budanov tuo kansliaan sotilaallista pragmatismia ja syvällistä ymmärrystä Venäjän hybridisodankäynnistä. Nimitys saattaa myös ennakoida entistä tiukempaa linjaa korruption kitkemisessä sodan ajan hallinnosta, sillä Energoatom-tapaus on horjuttanut länsimaisten tukijoiden luottamusta.
Itämeren varjosota ja Suomen vastatoimet
Itämeren turvallisuustilanne on kiristynyt entisestään. Suomen viranomaiset ovat takavarikoineet Fitburg-nimisen rahtialuksen, jota epäillään osallisuudesta merenalaisten tietoliikennekaapeleiden sabotointiin. Alus oli matkalla Venäjältä Israeliin, kun se pysäytettiin epäiltynä Helsingin ja Tallinnan välisen kaapelin vaurioittamisesta.
Tapaus on jatkumoa huolestuttavalle sarjalle, jossa kauppa-aluksia käytetään hybridivaikuttamisen välineinä. Se seuraa aiempia insidentejä, kuten kiinalaisen NewNew Polar Bearin ja Yi Peng 3:n aiheuttamia vaurioita kaasuputkille ja datakaapeleille. Suomen päättäväinen toiminta viestii, että Itämeren valtiot eivät enää katso "vahinkoja" läpi sormien, vaan suhtautuvat niihin potentiaalisina sotatoimina.
Iskut Venäjän energiaytimeen: CIA:n "mikrokirurgia"
Sodan strateginen painopiste on siirtynyt yhä vahvemmin Venäjän talouden ytimeen, öljynjalostukseen. Raporttien mukaan Yhdysvaltain keskustiedustelupalvelu CIA on syventänyt yhteistyötään Ukrainan kanssa tarjoamalla tarkkaa tiedustelutietoa iskuja varten. Kyse ei ole enää vain droonien lennättämisestä jalostamoihin, vaan iskut kohdistetaan kirurgisella tarkkuudella kriittisiin "pullonkaulakomponentteihin", kuten suuriin kytkinlaitteisiin (coupler devices) ja kompressoreihin.
Nämä komponentit ovat usein länsimaista alkuperää, eikä Venäjä pysty korvaamaan niitä nopeasti pakotteiden vuoksi. Strategian tavoitteena on aiheuttaa kuukausia kestäviä tuotantokatkoksia pelkän hetkellisen tulipalon sijaan. Tuorein esimerkki tästä on isku Rosneftin Tuapsen jalostamoon Mustanmeren rannikolla, jossa vaurioitui CDU-AVT-12 -pääjalostusyksikkö. Iskut ovat pakottaneet Venäjän siirtämään ilmatorjuntaresurssejaan rintamalta kotimaahan ja luoneet painetta maan sisäisille polttoainemarkkinoille.
Geopoliittinen jännite Iranissa ja Moskovan propaganda
Kansainvälisellä kentällä Iranin tilanne on kärjistynyt neljättä päivää jatkuviin protesteihin, jotka ovat levinneet Teheranista muihin kaupunkeihin. Inflaation ja valuutan romahduksen laukaisemat levottomuudet ovat saaneet Yhdysvaltain presidentti Trumpin varoittamaan hallintoa mahdollisista iskuista, mikäli Teheran vastaa väkivallalla.
Samaan aikaan Moskova on kiihdyttänyt sisäistä propagandaansa. Kremlin viestintä pyrkii syyttämään Kiovaa sodan eskaloinnista oikeuttaakseen kansalleen sodan pitkittymisen ja mahdolliset uudet liikekannallepanotoimet. Narratiivi "Natosta ja Kiovasta eksistentiaalisena uhkana" on keskeinen väline sodan kannatuksen ylläpitämisessä venäläisten keskuudessa.
Lähteet:
Wes O'Donnell: The CIA Has Been Helping Ukraine Target Russian Oil
War on the Rocks: WOTR Daily Newsletter (Jan 1 & 2)
Geopolitics Unplugged: Rapid Read: Geopolitical Must-Knows for Today (1 & 2 Jan 2026)
CSIS: Changing Character of War Workshop 2026
Wes O'Donnell: China and Russia Love Trump’s New Battleship Idea
Newsletter "Decoded": Moscow Seeks Stronger War Approval Among Russians
Newsletter "Decoded": What Budanov’s Rise to Head of the Presidential Office Means for Ukraine
