Kansainvälinen turvallisuustilanne on kärjistynyt vuoden 2026 alussa dramaattisesti. Venäjän ylistetyn S-400-ilmatorjuntajärjestelmän tekniset puutteet ovat paljastuneet, samalla kun Kreml yrittää peittää heikkouttaan strategisilla ohjusiskuilla. Samaan aikaan Yhdysvaltain operaatiot Venezuelassa ja kiristyvä kilpailu Arktisella alueella muokkaavat globaalia voimatasapainoa.
S-400:n teknologinen romahdus ja Oreshnikin pelotevaikutus
Lännen pitkään pelkäämä Venäjän ilmatorjuntajärjestelmä S-400 "Triumf" on osoittautumassa tehottomaksi ballistisia ohjuksia vastaan. Tuoreen analyysin mukaan järjestelmän pääasiallinen torjuntaohjus, 40N6, perustuu sirpaleräjähdykseen (fragmentation) eikä suoraan osumaan (hit-to-kill). Tämä fysiikan lakien sanelema rajoite tekee siitä epäluotettavan torjujan moderneja ballistisia uhkia vastaan, mikä selittää Ukrainan onnistuneet iskut syvälle Venäjän ilmatilaan [Eyes Only with Wes O'Donnell].
Vastauksena sotilaallisiin vastoinkäymisiin Venäjä on turvautunut järeään pelotteeseen. Tammikuun 8.–9. päivän välisenä yönä 2026 Venäjä laukaisi keskimatkan Oreshnik-ohjuksen (IRBM) Lviviin. Kyseessä oli vasta toinen kerta sodan aikana, kun tätä yli 12 000 km/h lentävää ja ydinkärkikykyistä asetta käytettiin [Mick Ryan].
Analyytikot pitävät Oreshnikin käyttöä merkkinä Vladimir Putinin epävarmuudesta, ei voimasta. Iskua siviili-infrastruktuuriin pidetään psykologisena sodankäyntinä, jolla pyritään osoittamaan Venäjän asema suurvaltana Yhdysvaltain ja Euroopan paineen alla [Mick Ryan].
Energia-ase ja humanitaarinen kriisi Ukrainassa
Rintaman pysyessä staattisena Venäjä on käynnistänyt massiivisen ilmasotakampanjan Ukrainan energiainfrastruktuuria vastaan. Tammikuun toisella viikolla Venäjä laukaisi lähes 1 100 hyökkäysdroonia ja yli 50 ohjusta, mikä johti laajoihin sähkökatkoksiin Zaporizhzhjan, Dnipron ja Kiovan alueilla [Decoded].
Tilanne on kriittinen, sillä lämpötilojen ennustetaan laskevan -15 asteeseen tammikuun 15. päivään mennessä. Kiovan pormestari Vitali Klitschko on varoittanut, että tuhannet asuinkerrostalot ovat vaarassa jäädä ilman lämmitystä, ja on kehottanut asukkaita harkitsemaan väliaikaista poistumista kaupungista [Decoded]. Iskut ovat kyyninen yritys käyttää talvea aseena siviiliväestöä vastaan tilanteessa, jossa Venäjä ei kykene ratkaiseviin voittoihin taistelukentällä.
Pariisin rauhanneuvottelut ja länsiliittouman uudet takeet
Sodan pitkittyessä diplomaattiset ponnistelut ovat kiihtyneet. Pariisissa 6. tammikuuta 2026 pidetyssä kokouksessa ns. "Halukkaiden koalitio" (Coalition of the Willing), Ukraina ja Yhdysvallat sopivat uusista turvatakeista. Osapuolet sitoutuivat pitkäaikaiseen sotilaalliseen tukeen ja monikansallisen joukon perustamiseen, joka turvaisi Ukrainan ilmatilan ja rajat mahdollisen tulitauon jälkeen [Mick Ryan].
Iso-Britannia ja Ranska ovat allekirjoittaneet aiejulistuksen joukkojen sijoittamisesta Ukrainaan rauhansopimuksen tullessa voimaan. Tämä merkitsee merkittävää muutosta länsimaiden sitoutumisessa Ukrainan turvallisuuteen [Mick Ryan].
Yhdysvaltain voimannäyttö Venezuelassa ja Kiinan tappiot
Etelä-Amerikassa Yhdysvallat on toteuttanut historiallisen operaation kaappaamalla Venezuelan presidentti Nicolás Maduron 3. tammikuuta 2026. Tämä on romuttanut Kiinan vuosikymmeniä rakentaman "öljyä lainoja vastaan" -mallin. Kiina on investoinut miljardeja Venezuelan raskaaseen raakaöljyyn, mutta Yhdysvaltain väliintulo ja Maduron hallinnon kaatuminen uhkaavat jättää Pekingin ilman takaisinmaksua tai toimituksia [Geopolitics Unplugged].
Presidentti Trump on allekirjoittanut toimeenpanomääräyksen, jolla jäädytetään Venezuelan öljytulot yhdysvaltalaisille tileille, estäen velkojia pääsemästä niihin käsiksi. Samaan aikaan "pimeänä" purjehtineet öljytankkerit ovat joutuneet palaamaan Venezuelan vesille Yhdysvaltain merisaarron vuoksi [Rapid Read]. Tilanne on geopoliittinen shokki, joka pakottaa globaalit energiamarkkinat uuteen asentoon.
Arktinen jännite kasvaa: Grönlanti
Yhdysvaltain aggressiivinen ulkopolitiikka on herättänyt huolta myös pohjoisessa. Trumpin hallinnon vihjailut Grönlannin "ostamisesta" tai haltuunotosta ovat saaneet Tanskan ja Kanadan varpailleen. Grönlannin strateginen merkitys Arktisen alueen ja ohjuspuolustuksen kannalta on korvaamaton, ja Yhdysvallat näkee sen kriittisenä etuvartiona Venäjää ja Kiinaa vastaan [Rapid Read] [Comment is Freed].
LÄHDELUETTELO
Mick Ryan: The Oreshnik is the sign of a Fearful, Worried Putin, Not a Leader Confident of Victory, Futura Doctrina, 11.1.2026.
Wes O'Donnell: Russia’s Vaunted S-400 Likely Can’t Hit Ballistic Missiles Reliably, Eyes Only, 11.1.2026.
Decoded: Putin Weaponizes Winter in Retaliation for Pressure, Decoded: Ukraine, Russia, and Beyond, 11.1.2026.
Geopolitics Unplugged: The Collapse of China’s Oil-for-Loans Model: Venezuela’s Regime Change, 11.1.2026.
Rapid Read: Geopolitical Must-Knows for Today, Geopolitics Unplugged, 11.1.2026.
Sam Freedman: From Venezuela to Greenland, Comment is Freed, 11.1.2026.
