tankkiuudistuksia, droonisotaa ja arktista geopolitiikkaa

0. Tiivistelmä

Kuluneen viikon uutiskirje- ja artikkelipaketti piirtää varsin yhtenäisen kuvan: sota ja turvallisuus muuttuvat nopeasti kahdella rinnakkaisella akselilla – teknologinen massatuotanto (droonit, halvat ohjukset, modulaariset taistelujärjestelmät) ja geopoliittinen kilpailu arktisella alueella, Keski-Aasiassa ja eteläisessä Aasiassa.

Keskeiset havainnot:

Yhdysvaltain armeijan uusi M1E3-panssarivaunu ja Frankenburgin “maailman pienin ohjattu ohjus” näyttävät, että painopiste on siirtymässä hitaista, ”eksquiisiteista” asejärjestelmistä modulaarisiin, ohjelmistokeskeisiin ja teollisessa mittakaavassa päivitettäviin alustoihin.defenseone+1
Ukraina rakentaa käytännössä “droonisuojamuuria” rintamalle – lähes kaikki 0–10 km etulinjan takaa on droonien valvomaa ja uhkaamaa tilaa, mikä muuttaa jalkaväen, tulenkäytön ja huollon logiikkaa.roguesystemsrecon.substack+1
Venäjän hyökkäysoperaatiot Ukrainassa jatkuvat leveällä rintamalla, mutta etenemä on marginaalista ja hyökkäykset äärimmäisen kuluttavia – 95% hyökkäyksistä epäonnistuu erään ukrainalaisprikaatin mukaan.[criticalthreats]
Iran–Irak–Syyrian kolmiossa ISIS-vankien siirtäminen Syyria–Irak -akselilla, Iranin sisäinen repressio ja alueelliset iskut pitävät “harmaan vyöhykkeen” konfliktin hyvin elossa.criticalthreats+1
Etelä-Aasia nousee uuden hanafi–salafi-rintaman ytimeen: Afganistanin Taliban-voitto, Pakistanin sisäinen koventuminen ja Kashmirin tilanne tekevät alueesta konservatiivisen islamilaisen kilpailun polttopisteen.mei+2
Suomen kannalta olennaista: Venäjän sotilaallinen voimankäyttökapasiteetti kasvaa 2030 mennessä, GRU modernisoi tiedusteluaan, ja Venäjä hakee liikkumatilaa mm. Keski-Aasian, arktisen ja Itämeren kautta – Suomi on nyt Naton etulinjaa eikä “sivulava” anymore.duke+3
Davosissa ja CSIS:n AI-tapahtumassa AI nähdään yhtä aikaa valtavana infrastruktuuri-investointina (energia, sirut, datakeskukset) ja hallintakysymyksenä: miten estää, että talouden ja turvallisuuden “AI-kupla” repeää käsiin?ppl-ai-file-upload.s3.amazonaws+1
GeopoliticsUnplugged-analyysit Trumpin Grönlanti-kehyssopimuksesta, tullien jäädyttämisestä ja energiashokeista näyttävät, miten yhden maan sisäpoliittiset liikkeet heijastuvat valuuttoihin, energiakysyntään ja liittolaisrakenteisiin.ppl-ai-file-upload.s3.amazonaws+1

Alla jäsennelty katsaus samoihin teemoihin blogiystävällisessä paketissa, linkkeineen.

1. Sotateknologia: tankit, ohjukset ja droonimassat

1.1. M1E3 – “tietokone ensin, tankki sen ympärille”

Defense One raportoi Yhdysvaltain armeijan uudesta M1E3-panssarivaunusta, joka esitellään Detroitin autonäyttelyssä ja menee joukkojen testikäyttöön jo tänä kesänä – viisi vuotta alkuperäistä aikataulua edellä.[defenseone]
Army unveils new tank—five years early (Defense One)[defenseone]

Olennaiset pointit:

Kehityslogiikka käännettiin päälaelleen: ensin digitaalinen selkäranka ja ohjelmistoarkkitehtuuri, sitten sen ympärille rakennettu runko – ei enää “laitteisto ensin, softa päälle”.[defenseone]
Tankki rakennetaan pitkälle kaupallisista komponenteista: Caterpillar-moottori, SAPA-vaihteisto, Roushin kilpa-autokokpitti Recaro-penkkeineen.[defenseone]
Massaa kevennetään noin neljänneksellä nykyisestä ~70+ tonnin Abramsista, ja käyttöön tulee hybridisähköinen voimalinja, joka puolittaa polttoaineenkulutuksen mutta säilyttää noin 40 mph huippunopeuden.[defenseone]
Koko järjestelmä on suunniteltu jatkuvaan ohjelmistopohjaiseen päivitettävyyteen – “päivityksiä päivissä tai viikoissa, ei vuodessa”.[defenseone]

Tämä on hyvä esimerkki siitä, mihin suuntaan “raskaiden” järjestelmien kehitys on menossa: modulaarisuus, COTS-komponentit (commercial off-the-shelf) ja ohjelmistokeskeisyys. Se on myös taloudellinen signaali: hinta väitetysti noin 10% nykyisestä yksikkökustannuksesta, vaikka sisällä on “luksuspenkitkin”.[defenseone]

1.2. Frankenburgin Mark 1 – “maailman pienin ohjattu ohjus”

Defense News kertoo Babcockin ja virolaislähtöisen Frankenburg Technologiesin yhteistyöstä: tavoitteena on konttiin pakattu, erittäin halpa merellinen vastadrooni-ilmatorjuntaratkaisu Frankenburgin Mark 1 -ohjuksella.[c4isrnet]
Babcock, Frankenburg plan launcher for ‘smallest’ anti-drone missile (Defense News)[c4isrnet]

Mark 1 on ~60 cm pitkä ohjattu ohjus, massatuotantoa varten suunniteltu, kiinteäpolttoaineinen ja pitkälti kaupallisista komponenteista rakennettu.[c4isrnet]
Tavoitteena 10× halvempi ja 100× nopeammin tuotettavissa oleva ohjus kuin nykyiset vastaavat – tuotantokapasiteetti jopa 100 SHORAD-ohjusta päivässä ja pitkällä aikavälillä 10 000 yksikköä vuodessa.[c4isrnet]
Ensimmäinen “hard kill full kill-chain intercept” nopeaa ilmamaalia vastaan saavutettiin joulukuussa 2025 Latvian Ādažin tukikohdassa.[c4isrnet]

Yhdessä M1E3:n kanssa Mark 1 alleviivaa samaa trendiä:

tarkkuus + massa + halpa yksikköhinta ≈ se, joka pystyy kyllästämään taisteluavaruuden, voittaa kulutussodan.

1.3. Ukrainan “droonisuojamuuri 2026”

Rogue Systems Reconin Substack-kirjoitus kuvaa Ukrainan kehittämää “Drone Shieldwall of 2026” -konseptia.[roguesystemsrecon.substack]
The Drone Shieldwall Of 2026: Ukraine's Evolving Fight[roguesystemsrecon.substack]

Keskeinen havainto:

0–10 km etäisyys venäläisistä asemista on muuttunut “droonikentäksi”: perinteisen jalkaväen rooli on supistettu, lähes jokainen etulinjan sotilas on tavalla tai toisella tiedustelija – kiväärillä tai drooniohjaimella.[roguesystemsrecon.substack]
Taistelu yritetään muuttaa “juoksuhiekaksi” hyökkääjälle: jokainen metri maksaa laitteita ja miehiä liikaa suhteessa saavutettuun maahan.criticalthreats+1

ISW/CTP:n hyökkäysanalyysit tukevat tätä kuvaa: Venäjä jatkaa hyökkäyksiä laajalla rintamalla (Sumy, Velykyi Burluk, Borova, Novopavlivka, Pokrovsk, Huljajpole–Orikhiv) ilman merkittäviä maavoittoja – hyökkäykset epäonnistuvat systemaattisesti, vaikka miehiä ja kalustoa syötetään sisään.[criticalthreats]

2. Ukrainan sota ja Venäjän sotilaallinen kehitys

2.1. Rintamatilanne ja venäläisten hyökkäysten tehokkuus

ISW/CTP:n 21.1.2026 hyökkäysarviossa toistuvat kaavat:[criticalthreats]

Pohjoinen akseli (Sumy, Kursk) – Venäjä pyrkii luomaan “puskurivyöhykettä” Ukrainan puolelle, mutta ei etene; hyökkäyksiä mm. Andriivkan, Varachynen ja Ryasnen suunnalla ilman vahvistettuja edistysaskelia.[criticalthreats]
Velykyi Burluk & Borova – jatkuvaa hyökkäys- ja vastahyökkäystoimintaa, mutta geopaikannetut videot viittaavat korkeintaan paikallisiin tunkeutumisiin ilman pysyvää maavoittoa.[criticalthreats]
Pokrovsk & Novopavlivka – erittäin intensiivinen taistelualue, monisuuntainen painostus (pohjoinen, itä, etelä), mutta ei vahvistettuja läpimurtoja.[criticalthreats]
Etelärintama (Huljajpole–Orikhiv–Bilohirja) – Venäjä jatkaa hyökkäyksiä, etenee paikallisesti Bilohirjan länsilaidalla, mutta muuten pysäytetään.[criticalthreats]

Yhden ukrainalaisprikaatin tiedottaja toteaa, että heidän lohkollaan 95% venäläishyökkäyksistä epäonnistuu, vaikka Venäjä käyttää suuria miesmääriä ja yhdistää miehittämättömät maa-ajoneuvot ja droonit hyökkäysten tueksi.[criticalthreats]

2.2. Venäjän pitkän aikavälin sotilaallinen rakennemuutos

Suomen sotilastiedustelun (PV Military Intelligence Review 2025) ja Reutersin haastatteluiden mukaan Venäjä tähtää armeijauudistukseen, jossa joukkovahvuus kasvaa noin 30% vuoteen 2026/2030 mennessä.puolustusvoimat+3
PV Military Intelligence Review 2025 (Puolustusvoimat, EN)puolustusvoimat+1
Finland’s intelligence chief urges vigilance over planned Russian build-up (Reuters)[duke]
TurpoPankki-yhteenveto raportista[turpopankki]

PV:n mukaan Venäjän GRU modernisoi tiedustelumenetelmiään, käyttää aiempaa improvisoidumpia ja monipuolisempia keinoja myös Suomessa, ja pyrkii vaikuttamaan laaja-alaisesti länteen.puolustusvoimat+2
Turunen (sotilastiedustelun johtaja) arvioi, että Venäjä voi realistisesti saavuttaa uudistustavoitteensa vuoteen 2030 mennessä – tämä on uhka Natolle, jos siihen ei vastata valppaudella ja omalla vahvistamisella.[duke]

Yhdistettynä ISW:n analyysiin tämä muodostaa kaksijakoisen kuvan:

Lyhyellä aikavälillä Venäjä kuluttaa itseään Ukrainassa, ja hyökkäykset ovat tehottomia suhteessa tappioihin.[criticalthreats]
Keskipitkällä aikavälillä (2030) Venäjä rakentaa uutta sotakoneistoa, jonka suunta ei näytä lainkaan defensiiviseltä – siksi NATO-puolella “10–15 vuoden ikkuna” on hyödynnettävä puolustuksen vahvistamiseen.reddit+2

3. Lähi-idän ja Iranin “harmaa vyöhyke”

3.1. ISIS-vankien siirrot ja Syyrian–Irakin jännite

ISW/CTP:n Iran-päivitys kuvaa, kuinka Yhdysvallat siirtää jopa 7 000 ISIS-vankia Syyriasta Irakiin, alkaen 150 vangin siirrolla Hasakahista Irakin “turvalliseen laitokseen”.understandingwar+2

Shaddadin vankilassa tapahtunut hallinnon ja SDF:n (Syrian Democratic Forces) välinen taistelu johti jopa 200 ISIS-taistelijan pakenemiseen (Syyrian hallinnon mukaan 120), mikä kasvattaa alueellista riskiä.[criticalthreats]
Iranin tukemat irakilaismiliisit käyttävät siirtoja informaatiokampanjassa väittäen Yhdysvaltain rikkovan Irakin suvereniteettia ja “vapauttavan terroristeja”.[criticalthreats]

Tämä on klassinen esimerkki siitä, miten kontrafaktinen narratiivi rakennetaan:

Todellinen ongelma: erittäin haavoittuvat vankilainfrastruktuurit Syyriassa, joissa ISIS voi vapautua taisteluiden myötä.
Narratiivi: Yhdysvallat “vapauttaa” ISIS:n siirtämällä vankeja suojatumpiin laitoksiin Irakiin.[criticalthreats]

3.2. Iranin sisäinen repressio ja informaatio-operaatiot

Sama ISW/CTP-raportti ja NCRI:n “Iran News in Brief” kuvaavat, miten Iran yrittää uudelleenkirjoittaa 2022–2023 protestien veristä historiaa “terrorismin torjuntana”.ncr-iran+2

Araghchi väittää Wall Street Journalissa, että protestit alkoivat rauhanomaisesti mutta muuttuivat “terroristien” väkivallaksi, johon valtio vastasi kansalaisten suojelemiseksi.[criticalthreats]
Todellisuudessa kuolonuhrien arviot vaihtelevat 2 000–20 000 ihmiseen, ja useat todistusaineistot kertovat tarkoituksellisesta tulituksesta mielenosoittajia kohti.ncr-iran+1

Iran pyrkii samalla:

Siivoamaan ulkoista kuvaa (op-ed suurlehdessä, diplomatia).
Jatkaen sisäistä kovaa linjaa, mm. operaatiot Ansar al-Furqania vastaan Sistan–Balutshistanissa (al-Qaedaan linkittyvä salafijihadistiryhmä).[criticalthreats]

4. Etelä-Aasia: hanafi–salafi-rintama ja konservatiivisen islamin siirtymä

Middle East Institute -kommentti “South Asia replaces the Middle East as the epicentre of Muslim religious ultra-conservatism” argumentoi, että uskonnollisen ultrakonservatiivisuuden painopiste siirtyy arabimaailmasta Etelä-Aasiaan.[mei.org]

Commentary 734 – South Asia replaces the Middle East as the epicentre of Muslim religious ultra-conservatism (MEI)[mei.org]

Taustalla:

Talibanin voitto Afganistanissa ja Yhdysvaltain vetäytyminen 2021–22 legitimoivat aseellisen poliittisen islamin mallin osalle liikehdinnästä.[mei.org]
Pakistanin hallituksen useat askeleet, jotka rohkaisevat ultrakonservatiivisuutta ja militanttiutta, mm. suhtautuminen TLP:hen ja muihin ryhmiin.[mei.org]
Kashmirin autonomian poistaminen 2019 ja sittemmin lisääntyneet iskut alueella, jotka syöttävät uutta militanttia sykliä.[mei.org]

Kun tätä peilaa laajempaan salafismin ja wahhabismin kansainväliseen levitykseen – kymmenet miljardit dollarit moskeijoihin, kouluihin ja da’wa-toimintaan 1980–2000-luvuilla – kuva on:wikipedia+2

Se, mitä kylvettiin petrodollareilla Lähi-idässä ja laajassa muslimimaailmassa 1970–2000, kantaa nyt hedelmää Etelä-Aasiassa poliittisena ja turvallisuusriskinä.

Tämä ei ole vain “uskonnollinen” kysymys, vaan vaikuttaa:

Pakistanin sisäiseen vakauteen ja ydinasevaltion riskiprofiiliin.
Intian sisäpoliittiseen jännitteeseen (hindunationalismi vs. islamilainen radikalisaatio).
Afganistanin rooliin turvasatamana transnationaalisille jihadiverkostoille.

5. Venäjä, Keski-Aasia ja Suomen turvallisuusympäristö

5.1. Venäjän vaikutus Keski-Aasiassa ja erityisesti Kazakstanissa

Useat analyysit (mm. Chatham House, kansainväliset think tankit ja FIIA:n viitekehys) korostavat, että Venäjän vaikutus Kazakstanissa ei ole heikentynyt Ukrainan sodasta huolimatta – talous- ja energiasidokset ovat pikemminkin syventyneet.intsecurity+4

Kauppa Venäjän ja Kazakstanin välillä on ollut ennätysluvuissa 2022–23 (26–27 mrd USD), ja merkittävä osa tästä liittyy kaksoiskäyttötuotteisiin ja elektroniikkaan, joita ohjataan edelleen Venäjän sotateollisuudelle.chathamhouse+2
Venäjä kontrolloi Kazakstanin pääasiallista öljyvientireittiä (Caspian Pipeline Consortium): ~80% öljystä kulkee Venäjän kautta, mikä antaa Moskovalle vipuvarren katkaista vienti kokonaan – ja näin on tilapäisesti tehtykin.clingendael+2
Venäläisten yritysten osuus Kazakstanissa kasvaa, ja Rosatom on hankkinut 49% strategisesta uraanikentästä Budenovskoyessa.chathamhouse+1

FIIA:n analyysikehys tiivistettynä:fiia+1

Venäjä ei ole luopunut “etupiirilogiikasta” Keski-Aasiassa, vaan käyttää energiaa, turvallisuusjärjestelmiä (CSTO), kieli- ja mediavaikutusta sekä talousriippuvuuksia valvomaan alueen liikkumatilaa.fiia+3
Kiina on samalla ohittanut Venäjän Kazakstanin tärkeimpänä kauppakumppanina, mutta molemmat tukevat käytännössä samaa: Astana sitoutuu enemmän itään kuin länteen, vaikka länsi on suuri investoija.clingendael+2

5.2. Suomi, NATO ja arktinen/Itämeren ulottuvuus

Supo ja PV:n sotilastiedustelu arvioivat yksiselitteisesti, että Venäjä on yhä Suomen suurin turvallisuusuhka – ja uhkataso kasvaa Ukrainan sodan jälkeen, kun vapautuvia resursseja voidaan suunnata muualle.reddit+4

Samalla GeopoliticsUnpluggedin Davos- ja Grönlanti-analyysit tuovat mukaan uuden arktisen kerroksen:ppl-ai-file-upload.s3.amazonaws+1

Trump kuvasi Davosissa Grönlantia “ydin kansallisen turvallisuuden intressiksi” Yhdysvalloille ja Natolle, ja ilmoitti hakevansa “välitöntä neuvotteluratkaisua” alueen asemaan – mutta sulki nimenomaisesti pois sotilaallisen voiman käytön.[ppl-ai-file-upload.s3.amazonaws]
Myöhempi “Greenland Deal & Gas Surge” -rapid read kertoo alustavasta kehyssopimuksesta Naton pääsihteeri Mark Rutten kanssa Grönlannin mineraalioikeuksista ja mahdollisesta ohjuspuolustusyhteistyöstä, vastineena tullien jäädyttämiselle kahdeksaa eurooppalaista maata vastaan.[ppl-ai-file-upload.s3.amazonaws]

Samassa paketissa:

Norja valmistautuu kriisitilanteessa yksityisomaisuuden, mm. kiinteistöjen ja ajoneuvojen, pakkolunastuksiin sotilaallisia tarpeita varten.[ppl-ai-file-upload.s3.amazonaws]
Tämä heijastelee laajempaa pohjoista trendiä: kokonaisturvallisuus (total defence) nostetaan tosissaan pöydälle ensimmäistä kertaa sitten kylmän sodan.reddit+1[ppl-ai-file-upload.s3.amazonaws]

Suomen näkökulmasta tämä tarkoittaa:

Arktinen alue ja Pohjois-Atlantti Naton “pohjoinen selkäranka”.
Grönlannin ja Norjan ratkaisut vaikuttavat suoraan myös siihen, miten Suomi kytkeytyy liittouman pohjoiseen puolustusarkkitehtuuriin.
Kotimaassa PV:n ja Supo:n viesti on yhtenäinen: tiedustelun, kriittisen infrastruktuurin suojan ja yhteiskunnan resilienssin vahvistaminen on kiireellistä nyt, ei vasta 2030.puolustusvoimat+4

6. Geoekonomia: energia, valuutat ja “Trump-shokit”

GeopoliticsUnpluggedin “Greenland Deal Gas Surge – Rapid Read” tarjoaa tiiviin leikkauksen siitä, miten poliittiset liikkeet heijastuvat markkinoille:[ppl-ai-file-upload.s3.amazonaws]

IEA nosti 2026 öljyn kysyntäkasvuennusteen 930 000 barreliin/päivä, mikä kaventaa ylitarjontaa ja viestii tasapainottuvista markkinoista.[ppl-ai-file-upload.s3.amazonaws]
Samalla Yhdysvaltain maakaasuhinnat nousivat jyrkästi kohti 5,47 $/MMBtu ennustetun arktisen kylmän aallon ja tuotantohäiriöriskien vuoksi.[ppl-ai-file-upload.s3.amazonaws]
Intian rupia painui ennätysalas 91,73 tasolle USD:ta vastaan ennen pientä korjausta; taustalla geopoliittinen epävarmuus, pääomapaot ja kallistuva öljy.[ppl-ai-file-upload.s3.amazonaws]

Yhdessä:

Trumpin kehyssopimus Grönlannista ja tullien jäädytys lievensivät välittömiä transatlanttisia jännitteitä ja tukivat Yhdysvaltain osakemarkkinoiden nousua (+1,2% Dow:ssa) ja dollarin vahvistumista.[ppl-ai-file-upload.s3.amazonaws]
Mutta samaan aikaan kehittyvät taloudet, kuten Intia, kantavat riskin: vahva dollari + geopoliittiset shokit + energiahintojen nousu = valuutan heikentyminen ja inflaatiopaineet.[ppl-ai-file-upload.s3.amazonaws]

7. AI-politiikka: Davos ja CSIS ennen Intian AI Impact -huippukokousta

7.1. Davos 2026: AI “suurimpana infrastruktuurihankkeena koskaan”

GeopoliticsUnpluggedin Davos-yhteenveto nostaa esiin erityisesti Jensen Huangin (NVIDIA) ja Jamie Dimonin (JPMorgan) puheenvuorot AI:sta.[ppl-ai-file-upload.s3.amazonaws]

Huang kuvasi AI:ta “suurimmaksi infrastruktuurirakennukseksi koskaan” – viiden kerroksen pinona: energia, sirut, pilvi, mallit, sovellukset.[ppl-ai-file-upload.s3.amazonaws]
Hän korosti, että AI lisää tuottavuutta ja palkkoja erityisesti käytännön ammateissa (esim. datakeskusten rakentaminen, sähköasennus), jos koulutus ja investoinnit tehdään oikein.[ppl-ai-file-upload.s3.amazonaws]
Dimon varoitti sekä finanssipuolen yliregulaatioriskeistä (esim. luottokorttikorkokatto 10% voisi “aiheuttaa talouskatastrofin”) että AI:n disruptiokyvystä markkinoille – uudet toimijat voivat hyvin nopeasti syrjäyttää vanhat.[ppl-ai-file-upload.s3.amazonaws]

He Lifengin puhe Davosissa toi esiin Kiinan näkökulman: maailma ei voi “palata viidakon lakiin”, jossa yksipuoliset toimet ja WTO-sääntöjen rikkominen hallitsevat – suora kritiikki mm. Yhdysvaltain Grönlanti-linjalle ja kauppapolitiikalle.ppl-ai-file-upload.s3.amazonaws+1

7.2. CSIS – globaalin AI-politiikan agendan kokoaminen ennen Intian huippukokousta

CSIS:n Wadhwani AI Centerin kutsu “Exploring Global AI Policy Priorities Ahead of the India AI Impact Summit” kerää yhteen Intian ja Ranskan suurlähettiläät sekä joukon politiikka- ja teollisuustoimijoita Washingtoniin 30.1.2026.[ppl-ai-file-upload.s3.amazonaws]

CSIS Event: Exploring Global AI Policy Priorities Ahead of the India AI Impact Summit (tapahtumakuvaus uutiskirjeessä)[ppl-ai-file-upload.s3.amazonaws]

Agendassa:

Katsaus Pariisin AI Action Summitin (2025) perintöön ja New Delhin huippukokouksen tavoitteisiin (Intia & Ranska).[ppl-ai-file-upload.s3.amazonaws]
Paneelit globaalista AI-sääntelystä, teollisuuden näkemyksistä ja AI-vetoisesta kehityksestä globaalissa etelässä – puhujina mm. Microsoft, Google DeepMind, Fathom, Foundation for American Innovation sekä Intia-keskeiset ekonomistit.[ppl-ai-file-upload.s3.amazonaws]

Yhdessä Davosin kanssa tämä kertoo kahdesta rinnakkaisesta liikkeestä:

Teknologia – AI-järjestelmät rakennetaan pääosin länsimaisten yritysten (NVIDIA, hyperskaalipilvet, suuryritysten LLM:t) ympärille.
Politiikka – globaalin etelän, erityisesti Intian, halu olla agendan asettaja, ei pelkkä standardien vastaanottaja.

Suomen ja EU:n näkökulmasta tämä on signaali: jos AI-sääntelyn pelikenttä muotoillaan Washington–New Delhi–Pariisi -kolmiossa, täytyy olla hyvin tietoinen siitä, ettei jää “sääntöjen kohteeksi, ei tekijäksi”.

8. Mitä tästä kannattaa seurata jatkossa? (3–5 johtopäätöstä suomalaiselle lukijalle)

Sotateknologia siirtyy modulaarisiin, ohjelmistokeskeisiin järjestelmiin
– M1E3, Frankenburg Mark 1 ja Ukrainan droonit osoittavat, että ratkaisevaa on kyky päivittää ja tuottaa massaa nopeasti, ei yksittäisen järjestelmän “täydellisyys”. Tämä logiikka tulee väistämättä myös eurooppalaiseen ja suomalaisiin hankintoihin.roguesystemsrecon.substack+3
Venäjän kyky aiheuttaa sotilaallista painetta kasvaa 2030 mennessä, vaikka se kuluttaa itseään nyt
– PV:n ja Supo:n viestit ovat varsin selkeitä: uhka ei ole kadonnut, se on vain hetkellisesti sidottu Ukrainaan. Tämän ikkunan aikana kannattaa sekä kansallisesti että Naton tasolla vahvistaa puolustusta, tiedustelua ja resilienssiä.turpopankki+4
Keski-Aasia ja arktinen ovat “hiljaisia rintamia”, joilla on yllättävän suora vaikutus Suomeen
– Venäjän vipu Keski-Aasiassa (energia, kaksoiskäyttövienti) ja Grönlannin aseman politisoituminen heijastuvat sekä Naton pohjoiseen flankiinsa että EU:n energiamarkkinoihin. Kun Norja ja muut pohjoismaat päivittävät kokonaisturvallisuusratkaisujaan, Suomi ei voi jäädä jälkeen.intsecurity+4[ppl-ai-file-upload.s3.amazonaws]
Etelä-Aasian uskonnollinen jännite ja Lähi-idän harmaa vyöhyke lisäävät terrori- ja epävakausriskiä myös Euroopassa
– Hanafi–salafi-rintama, Talibanin voitto, Pakistanin sisäinen koventuminen ja Iranin repressio luovat pitkäkestoisen, ei vain taktisen, turvallisuushaasteen. Tämä näkyy mm. Supo:n terrorismiuhkatason hienoisena nousuna ja nuorten radikalisoitumisriskinä myös Suomessa.wikipedia+4
AI:sta tulee sekä valtioiden vaikutusväline että taloudellinen jakolinja
– Davos, CSIS ja tuleva Intian AI Impact Summit osoittavat, että AI ei ole enää vain “teknologiauutinen” vaan osa valtapolitiikkaa ja geoekonomiaa. Suomalaiselle lukijalle tämä tarkoittaa, että AI-strategia ei ole vain työmarkkina- tai innovaatiokysymys, vaan myös turvallisuus- ja ulkopoliittinen.ppl-ai-file-upload.s3.amazonaws+1